Väsymys, totaaliväsymys:

Nyt on vähän kirjottelut taas jäänyt ja ei ihan hirveesti oo mitään ihmempiä tapahtunutkaan, koska mä vaan oon niin väsähtänyt. Nyt alkaa puhti loppua ja olisin jo ihan valmis tulemaan kotiin ja olemaan vaan. Tää koulun ja harjottelun yhdistäminen oli aika huono idea, pakko kyllä myöntää ja varsinkin tää asuminen täällä Villachissa, josta on matkaa Klagenfurtiin junalla se 40 kilometria ja sitä sitten väännetään edes takasin ja sen jälkeen vielä tehdään itävallan koulutehtäviä saksaksi ja suomen koulutehtäviä väännetään siihen kaveriksi suomeksi ja englanniksi. Perhekin olis Suomessa ja äidinkin kanssa olis kiva jutella vähän useemmin kuin kerran kuukaudessa, mutta tuntuu, että täällä ei vaan aika riitä. Tunnit loppuu mun vuorokaudesta kesken. Ja nyt tuntuu aika loppuvan täällä kokonaan kesken. Kolme viikkoa ja mä oon kotona. Ja mikä määrä kaikkia hommia mulla vielä on puristettavana ennen kuin pääsen kotiin! Kauhea paperisota edessä ja motivaatio pakkasella. Mitä tämä on?!

Noh, sytologia tosiaan harjoitteluna menossa tällä hetkellä. Ei inspaa, ei kiinnosta ja ottaa vaan päähän. Ainut, mikä lohduttaa on, että pääsen ajelemaan edes takasin Christinen kyydillä = säästän selvää rahaa ja aikaa. Lisäksi sekin vähän lohduttaa, että näiden kahden viikon aikana ei tuntejakaan tarvi tulla kuin 62 tuntia yhteensä, eli joka päivä klo 7:00 - 13:00, koska viime viikolla tein parina päivänä klo 14:00 asti duunia, eli tää viikko on sen yhden tunnin lyhempi. Mutta silti. Sytologia. Mikroskopointi (, josta johtuu jatkuva oksettava olo), ksyleeni (ja sen ah, niin ihanat myrkkykaasut) ja tylsyys. Miten voi jossain laboratoriossa olla noin vähän tekemistä? MIkroskopoida en tosiaan voi, kun oksetus yllättää jo kahden papa - lasin jälkeen. Olen siis asustellut melkeen koko ajan immunohistokemialla, joka on oikeestaan histologiaa eikä sytologiaa, mutta siellä saan tehdä vaikka mitä: leikata jääleikkeitä, värjätä laseja, mikroskopoida (.......) niitä laseja ja myöskin päällystää niitä (ksyleeni <3). Lisäksi olen oppinut tuon ohjaajan opastuksella vaikka mitä kaikista erilaisista värjäyksistä ja hän on opettanut mut tekemään myös immunohistologian paperihommia (jeejee.). Pääsin myös tekemään sytologisia näytteitä kilpirauhasbiopsioista, pleuranesteistä ja esimerkiksi virtsasta, mutta nekin on jo kertaalleen nähty ja siinä se. Sytologia ei todellakaan ole mun juttu. Eikä nää ees kaikki tykkää musta tuolla labrassa, mä huomaan sen. Eipä vois vähempää kiinnostaa, voivat vetää jotain päähänsä ja leikkiä lentäjiä. 

Torstaina oltiin Tuulin kanssa Klagenfurtissa jouluostoksilla, mikä oli kyl mun viikon yks highlighteista. Mentiin heti mun töiden jälkeen kaupunkiin ja koluttiin keskustaa ja ostoskeskusta monta tuntia läpi. Käytiin välillä vähän Glühweinilla ja Glühmostilla ja siitä sitten taas jatkettiin shoppailua. Ylpeänä voin kertoa hankkineeni kaikki joululahjat kaikille, jipii! Ja siitä sitten tultiin junalla kotiin ja mentiin saunaan! Saunassa kuitenkin tuli pieni takapakki, kun meille varatussa saunassa istuikin meidän rakas pakistanin vahvistus, joka alkoi mulle ihan tunteella päteä siitä, millainen saunan kuuluu olla ja miten täällä sauna on tehty ihan väärästä puusta ja sen takia se falskaa niin paljon lämpöä, KUN HEILLÄ Pakistanissa sauna on tehty mustasta puusta ja on sen takia paljon lämpimämpi kuin täällä Euroopassa. Ja heidän sauna lämmitetään maakaasulla, mikä on sitten niiiiin halpaa. Meinasin kysyä, että ovatko he käyneet tekemässä maakaasuputkeen ilmastointiteippi liitoksen, mikä selittäisi sen edullisuuden, mutta olin fiksusti hiljaa. Hänen mielestään saunassa (80 astetta) oli myös ihan järkyttävän kylmä ja hän myös fiksuna poikana kertoi, että oli tullut saunaan ja siellä oli ollut vain 30 astetta lämmintä, mutta hänpä oli heitellyt kiukaalle koko ajan vettä. Antakaa mun kaikki kestää. 10 minuutin jälkeen poika puhkui ja puhisi ja kinkun värisenä hyppelehti pois saunasta, kun ei enää niin vilpoista ollutkaan. Me sitten Tuulin kanssa vielä jatkettiin hyvillä mielin saunomista.

Glühwein - koju ulkosalla.

Glühwein - koju ulkosalla.

Perjantaina olin piparitaikina-tarvike-ostoksilla, koska lauantaina mulla ja Christinellä oli tarkotus leipoa joulupipareita, siis suomalaisia ja itävaltalaisia. Sain kylläkin kissojen ja koirien kanssa metsästää siirappia ja pomeranssinkuorta. Siirapin löysin loppujen lopuksi BIO - hyllystä ja maksoin vajaasta 300 grammasta yli kaksi euroa. Mutta mitä sitä suomalainen ei joulupipareiden eteen tekisi. Pomeranssinkuorta täällä ei kukaan tunne, sovelsin siis reseptin ja jätin törkeästi kyseisen mausteen pois. Kun pääsin kotiin, tein taikinan ja laitoin jääkaappiin odottelemaan, ah, sitä tuoksua. Tuli niin jouluinen olo! Siitä sitten lähdin joulumarkkinoille Christinen kanssa! Meni muuten muutamat Glühweinit ja tuli kuultua ensimmäiset joululaulutkin! Oli kivaa! Siitä lähdettiin vielä vaihtareiden kanssa juhlimaan Daviden synttäreitä ja kotiin nukkumaan!

Ah, ruskeiden pipareiden taikina!

Täällä tää kirkon valaistus vaatii vähän enemmän fyffeä kuin Suomessa.

Joulumarkkina-aluetta Villachissa!

Vaihtareita!

Usain Bolt - look-a-like, taas.

Lauantaina Hannes tuli mut hakemaan siinä puol kahden maissa ja kahdelta oltiinkin jo ihan leipomisen pyörteissä. Ensin tehtiin suomalaiset piparit, joista tuli ihan sairaan hyviä! Itävaltalaisista pipareista tehtiin valkoisia pipareita, jotka sitten myöhemmin päällystettiin erilaisilla kuorrutuksilla: suklaalla, punssikuorrutuksella ja sitruunakuorrutteella. Kun oltiin piparit saatu uunista Hannes alkoi tehdä itse Glühweinia, jonka reseptin otin itsellenikin ihan vaan joulun varalle, jos vaikka Suomessa innostuisi vähän kokkailemaan! Oltiin sen jälkeen kovin laiskoja ja tilattiin ruuaksi pitsat ja alettiin katsoa "The Raven" leffaa, jota suosittelen kovasti kaikille, joita trillerit kiinnostavat! Nukkumaan ja seuraavana päivänä olikin vielä suuri Buzz - battle ja SingStar - battle edessä! Sieltä kotiin ja skypettämään vihdoin ja viimein!

SPARISSA OLI MARIANNEJA?!

Piparit tulossa kovaa vauhtia!

Suomalaisia joulupipareitaaa!

Ensimmäinen koskaan näkemäni kahden litran viinipullo.

Glühweinit keittymässä.

Itävallan pipareita.

Sitruunakuorrutusta.

Siinäpä mun viikko sitten olikin. Tää viikko vaikuttaa hyvin pahalta. Katsotaan, mitä tuo tullessaan!

Viivi

Hajonnutta Nokiaa, joulumarkkinoita ja tenttejä:

Täällä taas viikko vierähti niin, etten blogissa ehtinyt asiaan mitenkään reagoida. Alkuviikko meni täysin töitä tehdessä, salilla käydessä ja opiskellessa ja keskiviikosta alkaen tulikin sitten sen opiskelun ja työskentelyn lisäksi tehtyä muitakin juttuja! Joulumarkkinat avattiin torstaina Klagenfurtissa ja perjantaina Villachissa, minkä lisäksi perjantaina tuli syötyä hyvin ja juotua kaupunginjohtajan piikkiin olutta! Lauantaina kouluhommia ja sunnuntaina vielä Terveys - messut Klagenfurtissa!

Tällä viikolla oli edessä toinen viikko mikrobilsaa ja pääsinkin (kuten arvelinkin) tekemään koko viikon maanantaita lukuunottamatta kaikki hommat yksinäni. Samoja hommia siis oli tälläkin viikolla edessä kuin viime viikollakin eikä mitään maailmaa mullistavaa oikeastaan tapahtunutkaan. Oli kyllä kivat kaksi viikkoa ja harmitti kyllä, kun tää jakso jo loppui näin pian. Tuolla olisin voinu viettää paljon pidempäänkin aikaa! Nää kyllä kyseli varovasti jo, että mites toi erikoistumisharjottelu, että saadaanko me sitä suorittaa ulkomailla. Se ei kyllä taida kuitenkaan onnistua, kun menee just päällekkäin valmennuskurssien kanssa, mutta oli sillä ajatuksella ihan kiva hetki leikkiä!

Koulussa oli tällä viikolla vähän hiljasempaa. Keskiviikkona oli kemian "tentti" ja perjantaina sitten isotooppilääketieteen tentti. Keskiviikkona oli isotooppien luennotkin, mutta kukaan ei jännästi ollut muistanut mua informoida siitä, että tunnit oli siirretty alkamaan 1½ tuntia aikasemmin, joten enpä siis ollut tunneilla. Koulussa kylläkin 1½ tuntia myöhemmin. En kuitenkaan mennyt sinne turhaan, koska minulla oli kemian "tentti", joten... Kemian tenttikin oli ihan mielenkiintoinen, kun opettaja käski opiskelemaan vaikka mitä asioita ja loppujen lopuksi hän halusikin vain kuulla elektroforeesin periaatteen ja kyseli vielä muutaman lisäkysymyksen liittyen elektroforeesilla tutkittaviin proteiineihin. Siinä se ja ihan turhaan opiskelin kolesterolitutkimusten virhelähteet ja fotometrian perusteet. Thanks. Perjantain tentti olikin sitten jo vähän vaativampi. Siihen tuli luettua pari päivää ja siltikin stressasi, että miten se mahtaa mennä. Tentti oli siis suullinen ja opettajan kysymyksen asettelut ihan hanurista. Täällä on myös kuulemma normaalia, että opiskelijat opiskelevat itsekseen aiheen ulkopuolelta lisätietoa. Noh, kiva kun mullekin kerrottiin. Läpi se kuitenkin meni ja kokemuksena oli ihan mielenkiintoinen. Ja uteliaille voin nyt vielä kertoa, että 2:sen sain, elikkä näiden asteikolla 1 on paras ja 5 huonoin, joten hyvin meni! 

Tällä viikolla menin Nokianikin tiputtamaan lattialle n. 30 cm korkeudesta ja vaikka mielestäni joku joskus väitti, ettei tuota näytön lasia saa rikki, niin tokihan se meni kolmesta kohdasta palasiksi ja jäi kiinni yhden lasin sirun varaan. Nyt saa sitten sormet ristissä miettiä, että pysyykö se paska kasassa vaiko eikö. Nyt taas kuitenkin muistin, miksi en harrasta Nokian puhelimia. Toivoa saa myös, että matkavakuutus/kotivakuutus/takuu sen korvaa, muuten pistän Nokian lopullisesti pannaan ja alan messuamaan sitä vastaan.

Torstaina lähdettiin porukalla töiden jälkeen kohti Klagenfurtia ja Glühwein Openingia. Aluksi otettiin suunnaksi kuitenkin Viktorring ja Adidaksen sekä G-Starin outlet - myymälät. En ole kyllä ikinä nähnyt niin paljon kenkiä kuin siellä Adidaksella ja olisi niin tehnyt mieli tehdä joululahjaostoksia, mutta hillitsin Visan vinguttamishalunu suhteellisen hyvin! G-Starilla ne outlet hinnat oli silti niin yli mun budjetin, että vaihdoin hyvin nopeasti myymälän auton takapenkkiin ja isotooppien tenttikysymyksiin. Sieltä sitten otettiin suunnaksi Klagenfurtin keskusta ja joulumarkkinoiden avaus. Oli kyllä niin ihanan näköstä, varsinkin, kun itse tunnetusti olen jouluihminen henkeen ja vereen. Valtavasti jouluvaloja, musiikkia ja glühwein kojuja. Paistettuja manteleita ja kastanjoja, suklaaseen kastettuja hedelmiä ja vaikka mitä.. Juotiin siinä yhdet glühweinit ja suunnattiin McDonaldsiin "iltapalalle", siitä mä sitten otin suunnaksi bussipysäkin, juna-aseman ja kodin jo siinä seitsemän maissa, koska tenttikysymykset poltteli niin kovasti laukussa. Illalla, n. klo 22, en jaksanut tehdä enää yhtään mitään, silmienkin auki pitäminen tuntu suurelta haasteelta, joten menin nukkumaan ja aamulla herätessäni huomasin oikeesti olleeni "tot müde" eli ihan "kuoleman väsyny", koska aamulla olin pirteempi kuin pitkään aikaan! 

Adidaksen outlet.

Klagenfurtin Glühwein Opening.

Glühwein koju!

Glühwein koju part 2.

Tällaset näyteikkunat täällä! Onko täällä TUHMIA lapsia..

Leipojan taivas  = minun taivas.

Perjantai-illalla lähdettiin kavereiden kanssa syömään Wernbergiin erääseen ravintolaan, koska siellä oli tarjolla ilmaista olutta kaupunginjohtajan piikkiin! ;-) Se oli oikea lihansyöjän unelma se ravintola, mutta tälleen ei lihansyöjälle se ei nyt ihan kolahtanut. Muut otti sellaset 4/5 hengen isot tarjottimelliset ruokaa (ranskalaisia, lohkoperunoita, riisiä, vihanneksia, schnitzeleitä ja paljon muuta lihaa) ja eivät saaneet sitä siltikään porukalla tyhjäksi! Mä söin kanasalaatin ja sitten alettiinkin juomaan.... Mäkin vissiin näytin pesusieneltä, koska se tarjoilija kantoi mun eteeni kokoajan lisää olutta (joka oli kyllä hyvää) vaikken edes sitä pyytänyt! Ilmainen olut oli juuri perjantaina pantua "Bockbier":iä, eli siis suomalaisittain tuplapukkia. Kyllähän sitä siinä maisteli muutaman tuopin! Kymmenen aikaan otettiin vielä suunnaksi Villachin joulumarkkinoiden avaus, mikä oli kyllä jo aika finaalissa. Saatiin kuitenkin vielä vähän hehkuviiniä ja nähtiin aivan sairaan ihanat jouluvalot! Keskustaan on jäädytetty luistinratakin, joka on aivan sairaan ihanasti valaistu. Ainut, missä nää valot meni vähän ylitse, oli tuo kirkko, joka näyttää, noh, ei niin kirkolta enää! Lähtiessämme päästiin tapaamaan elämämme ensimmäiset Krampuksetkin ja pakko kyllä sanoa, että enää en odota sitä paikallista Krampuslauf:ia, jossa noi paholaiset on rankaisemassa varsinkin nuoria blondeja naisia. Se piiska, kun viilsi ihan kiitettävästi tonne polvitaipeisiin...

Ravintola.

Ruokaa.

Jengiä kasassa.

Minun salaattini.

Juodaan...kaljaaa.

Luc joi olutta oikein olan takaa.

Villachin jouluisia katuja!

Pian luistellaan!

Kaks krampusta pääsi kuvaan, arvaa kummalla ei oo naamaria :-D

Kamalampi Krampus!

Sunnuntaina oltiin vielä tosiaan Terveys ja perhe - messuilla Klagenfurtissa. Aluksi ei meinattu lainkaan lähteä sinne, mutta sitten kuitenkin tultiin toisiin ajatuksiin. Oikeestaan lähinnä sen takia, että ajateltiin, että tulis herättyä ajoissa, kun lähtee jo puol 9 liikkeelle. Messuilla oli vaikka ja mitä, paljon esille asettajia, mm. sairaaloilta oli kaikilta ständit ja he tarjosivat kaikkia yksinkertaisia (sormesta otettavia) verikokeita ilmaiseksi/pientä korvausta vastaan. Lisäksi siellä jopa oli lääkärit tekemässä ultraäänellä kilpirauhastutkimuksia, ilmaiseksi. Kirurgian osastolla oli näytillä erilaisia videoita eri leikkauksista, minkä lisäksi pääsi itsekin kokeilemaan, miten umpisuolileikkausta suoritetaan. Siinä sitten sellasilla pitkillä pihdeillä oltiin "ihmisen mahassa" ja sen "langan" kanssa piti sitten siellä "ommella" jotain, eli siis sellasella nauhalla piti päästä sellasten renkaiden lävitse. Oli muuten yllättävän hankalaa, kun omia liikkeitä piti katsoa television näytöltä ja yrittää vielä saada se "neula" menemään oikeesta kohtaa. Huh huh. Seuraavalla osastolla sit törmättiinkin parturiin, joka mm. pelasti mun katkeilevat ja ihan kamalan kuivana olevat hiukset. Ostettiin häneltä pitkien esittelypuheiden jälkeen infrapuna kihartimet, joilla tulee ihan törkeen hyviä kiharoita, jotka kestää päässä pari päivää ja kaiken lisäksi ilman lakkaa, ja kyllä, testattu on! Lisäksi saatiin kaupan päällisiksi shampoota, hoitoainetta ja mä sain mun hiusten pelastajan eli seerumin, joka vähentää hiusten katkeilua, kaksihaaraisia ja antaa hiuksille kiiiltoa ja pehmeyttä, joka niistä on kateissa, ja pakko tähänkin todeta, että ainakin se kiilto ja pehmeys löytyi sen aineen jälkeen! :-) Kun oltiin itsemme kipeiksi maksettu, jatkettiin eteen päin ja törmättiin hierontapisteeseen. Ilmaista hierontaa ellet sitten halunnut heille siitä jotain maksaa. Noh, mä olin urheiluhierojan hierottavana ja pakko myöntää, etten ole ikinä niin hyvää hierontaa saanut. Olin maksamassa hänelle siitä hieronnasta, mutta hänelle ei raha kelvannut, koska olin opiskelija, joten sain aivan ihanan hieronnan ILMAISEKSI! Loppusaldona oli muutenkin (rahan menon lisäksi) ilmainen hieronta, 5 päivän punttisali lahjakortti sekä hissilippualennusta Italiaan! Oli ihan tosi kivaa ja kannattava reissu kaikin puolin!

Tänään maanantaina aloitinkin sitten sytologialla Klagenfurtissa! Aamulla ajelin Christinen kanssa paikan päälle ja oli kyllä taas aika karvas herätys siinä klo 5:42. No, kai tähän taas tottuu. Pääsin heti aamulla immunohistokemialle, jossa värjäillään laseja erilaisilla vasta-aineilla ja etsitään sillä tavalla erilaisia sairauksia. Pääsin tosiaan auttamaan näytelasien valmistelussa ja koneen asettelussa, minkä lisäksi pääsin tekemään käsivärjäyksiä ja jopa leikkamaan kryostaatilla, eli jääleikkeiden leikkaamislaitteella! Olin ihan onnessani! Mun leikkeet, ei nyt vielä ollut kummosiakaan, mutta kyllä tää tästä! Pääasia oli, että pääsin itse leikkaamaan, VIHDOIN! Iltapäivällä olin histologian puolella järjestämässä näytelaseja arkistointia varten, koska se, joka tavallisesti sitä työtä tekee, on ollut viikon kipeänä, joten kolme tuntia siinä hommassa kului sujuvasti ja homma jäi alle puoleen väliin.. Huomenna sitten taas!

Töiden jälkeen oltiin Christinen kanssa vielä Atriossa ostoksilla. Christine osti kenkiä ja minä olosuhteiden pakosta sorruin jälleen samaan. MUTTA kysyin ensin kahta suomalaista mielipidettä ja molemmat käski kyseiset kengät ostaa, joten ei voinut olla huono ostos! :-D Lisäksi tein kerrankin kunnon ruokaostokset ja selviän koko viikon toivon mukaan hengissä! Sovittiin Christinen kanssa, että lähdetään perjantaina Glühweineille keskustaan ja lauantaina sitten leivotaan kansainvälisesti suomalaisia ja itävaltalaisia joulupipareita, koooooko päivä! 

Uudet Converse All Star perheenjäsenet!

Saatiin meidän kämppään "uuni", joka on pienempi kuin mun läppäri. Sillä ei paljon pipareita leivota..

Uuni auki. VALTAVA pelti, etten kehuskelisi.

Itse tehtyjä kuumia kastanjoita! Omnomnomnomnom. P.s. tehty meidän UUNISSA.

Vielä olis kuukauden päivät täällä jäljellä ja viime viikolla olikin suuren suuri koti-ikävä! Alkaa olla ikävä jo jopa Suomen kylmyyttä ja ihmisten sulkeutuneisuutta. Viime viikolla tuntui ihan hirveeltä, kun joku istuu bussissa viereen ja haluaa JUTELLA. Mutta tää oli vaan viime viikolla, kyllä mä siitä tavallisesti tykkään. Tuntuu pahalta. Toivottavasti tää taas tästä!

Kohti uusia seikkailuja ja parempia päiviä,

Viivi

Viikko takana taas:

Tällä viikolla siis alottelin Villachin Landeskrankenhaus:issa patologian osastolla, bakteriologian työtiloissa! Maanantaina ei kyllä kuitenkaan ollut ihan mun paras päivä. Mun piti tavata mun opettaja sairaalan edessä vartin yli seitsemän. Heräilin siinä puol seitsemän aikaan ja laitoin itseni pikaisesti kuntoon ja menin bussipysäkille ihan hirveessä vesisateessa, joka muuten kesti koko päivän, aamusta iltaan. Kun olin bussipysäkillä, mun opettaja soitti, ettei pääsekään tulemaan Klagenfurtista Villachiin, vaan mun pitää itse löytää sinne bakteriologialle. Vähän siinä sydän pomppas, kun en ikinä ollut ennen ollut siellä sairaalassa. Sain kuitenkin hyvät ohjeet, että mistä menen tietä kysymään. Kun sitten se bussipysäkki tuli, jolla mun piti hypätä kyydistä pois, bussi ei napin painamisesta huollimattakaan pysähtynyt, vaan jatkoi matkaa bussiasemalle. Ei siinä muuten mitään, mutta olin laskenut, että olen tasan 7:15 sairaalalla, kun jään siinä pysäkillä pois. No nyt olin kilometrin päässä bussiasemalla, kun taivaalta tulee kaatamalla vettä. Hyppäsin samaiseen bussiin, mutta ajelinkin toiseen suuntaan viisi minuuttia myöhemmin ja hyppäsin oikealla pysäkille pois. Kun sitten lähdin etsimään oikeaa osastoa, tietenkin eksyin. Kaikki neuvoi aina seuraavaan paikkaan ja vihdoin pitkän etsinnän jälkeen olin patologialla. Osastonhoitaja tuli mun kanssa hakemaan mulle työvaatteet, antoi nimikyltin ja ilmaseen lounaaseen tarvittavat laput (!!!!!) ja ohjasi mut alakertaan bakteriologialle. Olin toivottomasti myöhässä, mutta ei se mitään, selvisin. Ärsytti kyllä hyvin paljon. Mutta keräsin itseni ja aloin tekemään töitä! Iltapäivällä, kun tulin koulusta kotiin, mua odotti Villachissa yllätys. Vettä satoi edelleen, mutta joki oli tulvinut yli. Vettä oli joka paikassa, teitä oli pistetty kiinni, koska vesi oli noussu tielle asti ja tosiaan sitä vettä oli ja PALJON. Onneksi täällä on paljon vapaapalokuntia ja tiistaiaamuun mennessä kaikki oli taas kunnossa!

Pääsinkin sitten heti tekemään itsekin oikeasti töitä. Ohjaaja näytti kertaalleen jokaisen asian ja sitten istahti viereen ja sanoi, että ole hyvä, saat alkaa viljellä itse. Ensin se työskentely oli lähinnä sellasta ohjeiden seuraamista enkä oikein tiennyt, että mitä milloinkin tein. Lisäksi sanasto oli aika hankalaa välillä, minkä takia monet asiat meni ensimmäisellä kerralla aika hyvin ohi. Keräsin kuitenkin taas sanoja vihkoon ja googlailin niitä sitten, kun pääsin kotiin. Tiistai olikin sitten jo sen takia paljon helpompi. Tiesin jopa, että ne yhdet näytteet, joita jo edellisenä päivänä olin viljelly, sattui olemaan rikastusliemeen laitettuja ulostenäytteitä! :-D Oon siis päässy viljelee ulosteita, haavanäytteitä, gynenäytteitä ja veriviljelyitä. Oon päässy muutenki tekemään veriviljelyitä, gramvärjäyksiä, mikroskopoimista, maljojen tunnistamista, API-testejä eli bakteerin tunnistustestejä, antibioottiresistenssi tutkimuksia, rota-, noro- ja adenovirus pikatestejä sekä Cl. difficile toksiinien pikatestejä. Paljon siis on tullu tehtyä ja ihan hirveesti oon kaikkea uutta oppinut! Tällä viikolla kuitenkin huonoa oli se, että pystyin tekemään töitä joka päivä vain yhteen asti, minkä jälkeen mun piti aina lähteä junalla kohti Klagenfurttia ja luentoja, jotka sit kesti puol neljään tai neljään asti. Bakteriologialla kaikki onnistuu kuitenkin tosi hyvin! Taukoja tulee pidettyä ihan lain mukainen määrä, saan työvaatteet talolta ja vielä kaiken lisäksi sairaala maksaa mulle joka päivä lounaan! Ja tää lounas ei oo mikään ihan normaali lounas, vaan sellanen kolmen-neljän ruokalajin lounas! Keitto, pääruoka, salaatti ja jälkiruoka, jos viel oikeen jekku on, niin sieltä voi ottaa seuraavan tauon eväätkin mukaan! Tykkään! Pääsin esimerkiksi tällä viikolla syömään kahteen kertaan kalaa, ah, taivas!

Säteilysuojan luennot on kyl ollut oikeesti ihan sairaan mielenkiintoisia. Täällä tää opetus on muutenkin paljon enemmän lääketieteellispainotteista kuin Suomessa. Nää säteilysuojan luennot koostuu esimerkiksi kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista, niiden piirteistä, esiintyvyydestä, oireista, hoidosta ja laboratoriolöydöksistä, minkä lisäksi meille on näytetty paljon erilaisia PET/CT- ja röntgenkuvia ja meillä on ollut joka kerta joku potilas case, mikä meidän on pitänyt parhaalla mahdollisella tavalla ratkaista siitä hetkestä, kun potilas tulee vastaanotolle, siihen hetkeen, kun päädytään lopputulokseen. Ihan sairaan mielenkiintoista siis! Lisäksi oltiin perjantaina tutustumassa isotooppilääketieteen osastoon, päästiin katsomaan kaikkia erilaisia laitteita, mitä nää lääkärit käyttää työssään, tehtiin kierros labrassa, jossa meille kerrottiin erilaisista labrakokeista ja viimeseksi päästiin itse tutkimaan luokkakaverin kilpirauhanen ultraäänellä. Lisäksi tää meidän lääkäri-opettaja antoi oman diagnoosinsa jokaisen halukkaan kilpirauhasesta! Mun kilpirauhanen oli hyvässä kunnossa ja täysin terve ainakin ulkoisen olemuksensa puolesta! Oli ihan sairaan hauskaa kyllä päästä käyttämään itsekin ultraääntä ja kertomaan oma mielipide siitä, miltä kaverin kilpirauhanen näyttää. Lisäksi tää opettaja näytti meille myös muitakin kudoksia ultralla, esimerkiksi ruokatorven, sydäntä hiukan ja valtimon ja laskimon eroavaisuudet!

Tällä viikolla tänne meille aukes vihdoin ja viimein saunakin! Maanantaina oli miesten saunavuoro, keskiviikkona naisten ja torstaina sekasauna! Päätettiin Tuulin, Monikan ja Nelen kanssa, että mennään keskiviikkona ensin salille ja sen jälkeen saunomaan! Ensin kylläkin käytiin syömässä saksalainen päivällinen Monikan, Danielin ja Pascalin tapaan ja sen jälkeen toteutettiin sit omat suunnitelmamme. Ruokana oli muuten kana-schnitzeleitä, perunamuusia ja hapankaalia ja jälkiruuaksi Pascalin äitin tekemää ihanaa suklaakakkua! Sauna oli kyllä aikas kiva. Sellanen suomalaisittain sanottuna 8-10 hengen sauna, mutta näiden mielestä sinne mahtuu maksimissaan 5 henkeä, ihan miten vaan. Kiuas on aika pieni, mutta hyvin sen saunan sai 80 asteeseen lämmitettyä. Kiuas oli myös aika laiska, minkä takia kunnon löylyt jäi saamatta, mutta en valita, pääasia, että meillä on SAUNA! Vuokraisäntä oli ostanut sinne meitä varten kolmet saunatuoksutkin, jotta meidän saunakokemuksesta tulis entistä parempi! Meistä kaikki ei ollu viel ihan hirveesti saunonu, joten kaikille ei tilaisuudesta jääny kauheen hyvä kuva/miele, mutta hei, mulla ja Tuulilla oli ainakin ihan loistavat oltavat ja saunottiinki tunnin verran hyvin mielin! Viel ku tulis lunta ja pääsis takaovesta ulos vilvottelemaan! Ainiin, ja saunakalja on täällä aihe, jonka toteutuksesta saa välittömästi jättää asuntonsa! :-D

Viikolla ei sit muuten kauheesti mitään tapahtunutkaan, olin tosi väsynyt jatkuvasti, kun taas pitää heräillä paljon aikasemmin ku viimesinä kahtena viikkona ja sit ei tullut käytyy salillakaan ja olin muutenkin vaan kämpillä. Torstaina oli info-ilta, mikä kesti 1½ tuntia ja sisälsi paljon tärkeetä informaatiota ja sen jälkeen olikin osalla ihmisistä ongelmia vuokraisännän kanssa, mitä en voinut ymmärtää, meinasivat jopa pormestarille lähettää valituskirjeen, jestas sentään. Mutta ei siitä sen enempää.

Perjantaina töiden ja koulun jälkeen menin Tuulin luokse juttelemaan Tuulin ja Annan kanssa, minkä jälkeen mentiin yhteisiin tiloihin, joissa tsekit kokkasi jotain tsekkiläisiä perunaomeletteja, joissa oli ihan törkeesti valkosipulia! Hyviähän ne oli, mutta se raaka valkosipuli ei ehkä oo kuitenkaan se mun juttu. Siitä sitten hetkeks vielä skypettämään ja sitten nukkumaan, koska lauantaina oli herätyskello asetettu varttia yli viiteen.

Lauantai aamulla lähdettiin Tuulin kanssa vartin vaille 6 kävelemään junapysäkille päin, koska meillä oli vuorossa reissu Graziin, jossa mun opettajan poika oli meille oppaana koko päivän, ihan omasta halustaan! Juna lähti pysäkiltä klo 6:23 ja Klagenfurtissa oltiin suurin piirtein 6:55. Bussi Graziin lähti kuitenkin vasta 7:20, minkä takia päätettiin sitten vielä sitä ennen istahtaa aamupalalle kahvin ja croissantin merkeissä. Siitä sitten bussiin ja 2 tunnin verran hienoja ja sumuisia maisemia ja oltiin vihdoin Grazissa. Markus tuli meitä vastaan juna-asemalle, minkä jälkeen lähdettiin kävelemään ja kiertämään paikallisia nähtävyyksiä. Graz oli tässä lähivuosina ollut Euroopan kulttuuripääkaupunki, minkä vuoksi muutamat arkkitehdit oli oikein kunnolla kunnostautunu ja tehnyt parit rakennukset sinne keskelle kaupunkia. Modernin taiteen museo oli esimerkiksi niin moderni, kuin modernin taiteen museon voi odottaa olevan. Se näytti niiden vanhojen rakennusten keskellä oikeesti ihan avaruusalukselta. Lisäksi sinne keskelle jokea oli rakennettu samanmoinen avaruussukkula, jossa oli kahvila ja joku lasten leikkipaikka. Siitä seuraavaksi päätettiin kiivetä portaita pitkin vuorelle, jonne oli rakennettu linna ja Grazin kuuluisin nähtävyys, kellotorni. Maisemat oli kyllä tosi hienoja, taas vaihteeksi. Lisäksi se oli mielenkiintoista, kun täällä on nyt vaaliaika menossa, niin pääaukiolla oli jotain tapahtumia sitten sen takia ja paikallinen poikasoittokunta oli siellä soittamassa musiikkia ja se kaikki kuului sinne vuorelle ihan sairaan hyvin! Sieltä suunnattiin seuraavaksi yliopistolle, joka oli taas vaihteeksi sellanen wau-efekti, että ei mitään järkeä. Päästiin käymään ihan sisälle asti, koska Markus opiskelil siellä ja näytti sitten sen takia meille vähän paikkoja. Lisäksi hän näytti meille työpaikkansa, jossa he tutkivat ampiaisten ja muurahaisten toimintoja, ja tekee niistä toiminnoista myös sitten jäljennykset robottien avulla. Markus selitti meille paljon siitä viimesimmästä tutkimuksesta, jota he olivat työstäneet ja saaneet viime viikolla valmiiksi ja näytti tulokset vielä robottien avulla. Oli ihan sairaan mielenkiintoista! Siitä sitten vielä kierrettiin oopperatalon ja pääaukion kautta ja alettiin shoppailla. Käytiin vaikka missä ja ostettiin vaikka mitä, joululahjoja ja kaikkea muuta mukavaa! ;-) Sillä hetkellä siitä reissusta tuli kaikkea muuta kuin budjettireissu!

Arkkitehtuurin ihmeitä part 1

Tuonne noustiin, kävellen!

Siellä se modernin taiteen avaruusalus on!

Grazin kellotorni

Grazin yliopisto. 

Nouse rappuja, säästä hiilidioksidissa! Ettäs tiedätte!

Yliopiston aulaa.

Yliopistoaluetta.

Oltiin velmuja ja "murtauduttiin" kirjastoon ottamaan valokuvia!

Oopperatalo

Kebab-ravintola!

Raitiovaunujen keskusaukio.

Spray-maalitaidetta.

Niille oli miekat, mitä sitten olivatkin. Ja taustalla muuten jo joulukuusi!

Kun Grazissa sanotaan, että nähdään kaupungissa, se tarkoittaa,  että nähdään tämän kellon alla.

Swarovskin talo.

Joku ojakin siellä virtas!

Nyt onkin sitten laiska sunnuntai. Aattelin pian raahata takapuoleni salille ja sen jälkeen pitää miettiä, että pitäskö jotain hyödyllistäkin tehdä, vihdoin ja viimein. Opinnäytetyö kutsuu täällä koneen uumenissa, samoin pääsykoekirjat tossa mun pään yläpuolella. Sen lisäksi PowerPoint - pikakuvakekin yrittää mulle jotain viestittää ja sähköpostissa odottelisivat perjantain tentin materiaalit täysin koskemattomina. Eli voinee olla, että laiskasta sunnuntaista tulee hyvin epälaiska sunnuntai!

Ensi viikolla vielä ohjelmassa tosiaan mikrobiologiaa, keskiviikkona viimeiset luennot ja kemian tentti ja perjantaina vielä säteilysuojan suullinen tentti!

Viivi